Jotain vanhaa

Minä tykkään tästä perinteestä. Ihanaa miettiä häihin jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä. 

Uutta nyt tulee olemaan paljon, ainakin puku, kengät ja laukku. Sinistäkin on hankittuna. Lainattua minulla ei vielä ole, mutta luulen että se ei tule olemaan ongelma. Jotain vanhaa on näistä se tavallaan tärkein, minusta on ihanaa että saa jotain mukaan missä on paljon tunnearvoa. 

kuva

Kihloihin mentyämme sain mummilta sormuksen, joka oli aika huonossa kunnossa. Sormus ei minulle mahtunut, ja laitoin sen rasiassa laatikkoon, ja ajattelin että otan sen häihin vaikka laukkuun mukaan. About kuukausi sitten kaivelin tuon sormuksen taas esiin, ja kokeilin sitä taas, ja Tadaa! Se mahtui oikean käden nimettömään! Sormus tosin edelleen oli aika surkean näköinen, ja kävinkin Kultajousesta kysymässä että voisiko sille tehdä mitään. Vähän epäilivät että riittääkö puhdistus, mutta jätin sen heille ja sanoin että tekevät mitä vaan, kunhan sormuksen saisi kuntoon. Muutaman päivän päästä sain viestin että sormus on valmis, pelkkä puhdistus riitti, hinta 25€. Tuli tämä neiti iloiseksi! Sormus on nyt älyttömän kaunis, ja kaiverrus "Lempille 31.12.1934" näkyy myös kauniisti. On siis minun äidinäidinäidin kihlasormus <3

 Tänään käytiin myös äidin luona syömässä kurpitsakeittoa, ja nappasin kuvan seinällä olevasta kuvasta, jossa äidinäidinäiti, äidinäiti, äiti ja minä.

Tänään myös sain äidin luona käydessä äidiltä mummin vanhat silkkipitsihanskat, jotka hänellä on ollut hääpäivänä. Minun kädet on reilumman kokoiset, etenkin rakennekynsien kanssa, joten en näitä hanskoja uskalla repiä käsiini etteivät mene rikki, mutta ehdottomasti nämä tulevat olemaan myös hääpäivänä matkassa mukana <3

mummin ja papan hääkuva

Eli nyt on jotain vanhaa sitten paremmin kuin hyvin hoidossa. Aivan ihania asioita, ja erittäin kauniit muistot näistä kauniista tavaroista. 

Vielä loppukevennyksenä kuvausapuri...