Se huntu. Kirjoittelin huntupohdinnoista täällä, ja olin ehdottomasti sitä mieltä että JOS hankin hunnun, tulee se olemaan pitkä. Lyhyet hunnut ei olleet laisinkaan minun mieleeni. Well well...
Noh, tänään koitti se mahtavuuspäivä että sain rakkaan ja täydellisen hääpukuni mukaan Niinattaresta! <3 Se siis on edelleen kaunein puku mitä itselleni kuvitella voin, ja etenkin nyt kun siihen saatiin nyöritys selkään, niin voilá! Se istuu täydellisesti!!
Anyway, äitini oli mukana pukua hakemassa, ja kun siinä puku päällä pyörin, mietiskelin että pitäisikö se huntu nyt hankkia. Äiti oli sitä mieltä että kyllähän se kiva olisi, ja kun muutamaa testailin, niin tulipas huomattua, että minun pukuun ei vaan sovi pitsireunainen huntu ei sitten mitenkään, ja pitkä huntu myöskin ikäänkuin hukkuu helman joukkoon. Yksinkertaisesti parhaimmalta ja pukuun sopivimmalta näytti puoleen selkään ulottuva huntu valkoisella satiinireunalla. Eli se aikaisemmin postaamani "nounou". No, nyt sen on "yesyes" :D
Kamalaa on nyt se että ennen kuin muutamme, puvulla ei ole kunnon säilytystilaa, vaan sulloin sen pahvilaatikoiden sekaan vaatehuoneeseen.
Toinen kamala asia on että en meinaa malttaa antaa sen olla rauhassa tuolla vaatehuoneessa. Haluan pistää sen päälle KOKOAJAN.
Kolmas kamala asia on se että haluaisin kamalasti näyttää puvun Henkalle ja kuulla hänen mielipiteen siitä (vaikka oikeasti haluan että Henkka näkeepuvun vasta kirkossa).
Ooh. Se on niin kaunis <3
Noh, tänään koitti se mahtavuuspäivä että sain rakkaan ja täydellisen hääpukuni mukaan Niinattaresta! <3 Se siis on edelleen kaunein puku mitä itselleni kuvitella voin, ja etenkin nyt kun siihen saatiin nyöritys selkään, niin voilá! Se istuu täydellisesti!!
Anyway, äitini oli mukana pukua hakemassa, ja kun siinä puku päällä pyörin, mietiskelin että pitäisikö se huntu nyt hankkia. Äiti oli sitä mieltä että kyllähän se kiva olisi, ja kun muutamaa testailin, niin tulipas huomattua, että minun pukuun ei vaan sovi pitsireunainen huntu ei sitten mitenkään, ja pitkä huntu myöskin ikäänkuin hukkuu helman joukkoon. Yksinkertaisesti parhaimmalta ja pukuun sopivimmalta näytti puoleen selkään ulottuva huntu valkoisella satiinireunalla. Eli se aikaisemmin postaamani "nounou". No, nyt sen on "yesyes" :D
Kamalaa on nyt se että ennen kuin muutamme, puvulla ei ole kunnon säilytystilaa, vaan sulloin sen pahvilaatikoiden sekaan vaatehuoneeseen.
Toinen kamala asia on että en meinaa malttaa antaa sen olla rauhassa tuolla vaatehuoneessa. Haluan pistää sen päälle KOKOAJAN.
Kolmas kamala asia on se että haluaisin kamalasti näyttää puvun Henkalle ja kuulla hänen mielipiteen siitä (vaikka oikeasti haluan että Henkka näkeepuvun vasta kirkossa).
Ooh. Se on niin kaunis <3
Siellä se on <3
Ja tässä se yllättävä huntu
Musta tuntuu että olen jotenkin ihan yli-innoissani tästä pukuasiasta. Oonko nyt jotenkin sekaisin, vai onko muilla ollut samoja fiiliksiä? Entäs onko tullut vastaavia yllätyksiä eteen?